Katajanokan hotellihankkeesta
Miltei kaikki tuntuvat vastustavan Katajanokan hotellihanketta - monenlaisista syistä. Erityisesti on viitattu ns. 34 kaupunkisuunnittelun asiantuntijan vetoomukseen hanketta vastaan. Ensimmäinen allekirjoittaja on akateemikko Juha Leiviskä:
“Helsingin Eteläsatama on yksi Suomen kansallismaisemista ja Katajanokanlaituri on osa sitä.
Katajanokanlaituri 2:n hotellihankkeen kaavoitus on käynnissä. Esitetyistä luonnoksista on nähtävissä, että rakennus on paikalle sopimaton. Sen muoto on voimakkaassa kontrastissa ympäristön
rauhallisiin, rantalaiturin perustalta porrastuviin rakennusrintamiin nähden. Allekirjoittaneet esittävät, että Katajanokanlaituri 2:n kaavoitus nykyisessä muodossaan pysäytetään. Suunnittelun tavoitteeksi on asetettava perinteisen kaupunkikuvan eheyttävä täydentäminen.”
Kiinnitän nyt huomioni vetoomuksen kahteen pääväittämään:
1. “Katajanokanlaituri on osa Suomen kansallismaisemaa.”
Tällä hetkellä tuo “kansallismaisema” muodostuu Katajanokan puolella siis satamamakasiineista, joista nykyinen Marina Congress Hotel on useimmiten Viking Linen massiivisten laivojen takana ja ainakin laivoille rakennettujen lasiputkiramppien rankasti peittämä. Niitä muuten rakennettiin pari vuotta sitten lisää ja korkeimmiksi - olin silloin pienessä vähemmistössä valtuustossa niiden rakentamista vastustamassa. Vanha tullikamari ja pakkahuone on todella hieno rakennus, jonka asemaa hotelli ei kuitenkaan mielestäni vaaranna. Tosin on järjetöntä, että tuo rakennus on ollut parikymmentä vuotta käytännöllisesti katsottuna tyhjillään. Sinne ei ole voitu järjestää järkevää toimintaa mitä moninaisemmista byrokraattisista syistä. Enson pääkonttorin vieressä oleva ulkominnisteriön rakennus on uudempaa, mutta myös aika klassista arkkitehtuuria, joka monen mielestä sopii paikkaansa hyvin ja pehmentää Enson rakennuksen ongelmia (jos niitä edes on). Ja viimeisenä nykyisistä kansallismaiseman rakennuksista on siis tuo Enso ja taustalla toki Uspenskin katedraali.
Kansallismaisema on siis jo nyt monimuotoinen ja kontrastinenkin. Mielestäni kansallismaisema ei tärvelly uudesta hotellista, jos kansallismaisema-termiin ei ole sisäänkirjoitettuna muuttumattomuus.
2. “Sen muoto (siis hotellihankkeen) on voimakkaassa kontrastissa ympäristön rauhallisiin, rantalaiturin perustalta porrastuviin rakennusrintamiin nähden”
Tämä tarkoittanee sitä, ettei allekirjoittaneiden mielestä paikalle saa rakentaa muuten kuin rantaviivan mukaisesti kuten sinne on tähänkin mennessä rakennettu. Eli lievästi pitkulainen, tasamuotoinen, suorakulmion muotoinen rakennus olisi ainoa mahdollinen. Muista hotellin yksityiskohdista ei ainakaan tässä lausunnossa puhuta - vain muodosta ja asemasta rantaviivaan nähden.
Ymmärrän vaatimuksen laajemmin siten ettei hyvä ja onnistunut kaupunkisuunnittelu salli ristiriitoja, poikkeuksia tai yllätyksiä. Ja olen vaatimuksesta vakavasti toista mieltä. Helsinki onkin rakennettu tasapäiseksi ja yleisesti ottaen aika yllätyksettömäksi. Asuinalueiden talot ovat yleensä samasta muotista, joillain pienillä yksityiskohdilla korkeintaan maustettuja tasalaatuisia kokonaisuuksia. Liike- ja teollisuusalueilla ollaan vielä rankemmin tylsän tasapaksuuden keskellä.
Ehkä nämä 34 kaupunkisuunnittelun asiantuntijaa ovatkin tämän konseptin taustapirut? Tasalaatuista, keskiluokkaista ja mitätöntä.
Voi olla että olen väärässä. Isojen porukoiden näkökulmasta olen ollut monessa muussakin asiassa väärässä. Itselleni on kuitenkin tärkeintä se, että elän ja toimin sovussa itseni kanssa - ja sen jälkeen sopeutan itseni muiden joukkoon. Jos en noihin joukkoihin ole mahtunut, olen pysynyt niistä erossa.
Olen kannattamassa uuden hotellin toteuttamista kansallismaisemaan. Mielestäni kansallismaisema paranee sen johdosta. Toivon ettet pidä minua rikollisena, mutta jos pidät, niin mitäpä minä sille voin mitään?
8 vastausta artikkeliin “Katajanokan hotellihankkeesta”
Jätä vastaus
Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautumisen jälkeen.
9. decemberta 2008 kello 19.26
Mmoi, olen samaa mieltä Katajanokan hotellihankkeesta. Ero on siinä, että sinun mielipiteelläsi on merkitystä päätöksen kannalta.
Kommentoin sunnuntaina Hesarin pääkirjoitusta hesarin sivuille.Perustelut eivät ole muuttuneet.
Muuten:allekirjoitusta on pyydetty alkuvaiheessa 62 henkilöltä, joista allekirjoitti 34.Toisesta meneillään olevasta vaiheesta en tiedä.
Samanlainen näytelmä on käyty joka kerta, kun tänne on ollut tulossa kuvioita avaava ulkomainen arkkitehti. Toivottovasti nyt tulos olisi toinen. Jokaisen alan elinvoimaisuuden edellytys on avoin kontakti ympäröivään maailmaan, vuorovaikutus.
Terveisin Olavi Koponen, arkkitehti,taiteilijaprofessori
olli.koponen@kolumbus.fi
9. decemberta 2008 kello 23.49
Arvoisa Kimmo Helistö
Helsingin Sanomissa 9.12.08 julkaistu kannanottonne herätti seuraavanlaisia ajatuksia:
Itse arvioin hotellisuunnitelmaa vanhana kaupunkilaisena ja Katajanokalla 27 vuotta asuneena perushelsinkiläisenä, jonka näkökulma on katutasolla kävelevän ja havaintoja tekevän asukkaan, ei arkkitehdin tai kaupunkisuunnittelun ammattilaisen. Asiantuntijat kommentoikoot omasta puolestaan näkemyksiänne, minulle Helsinki on elämänympäristö ja siksi tärkeä.
Katajanokalla ollaan Suomen hallinnollisen ja sivistyksellisen ytimen kynnyksellä. On huomattava, että paitsi Helsingin kaupunginosa Katajanokka on elämyksellisesti myös valtakunnan rajapyykki, reunapaikka jossa kohtaavat meri ja maa, muu maailma ja Suomi. Alueen rakennusympäristöön sisältyvillä merkityksillä ja symboleilla on olennainen vaikutus siihen, millaiseksi mereltä kaupunkia lähestyvä kokee Helsingin hengen.
Katajanokan kehittämisessä on tähän mennessä otettu huomioon, että kyseessä on kansallismaisema ja valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen alue. Helsingin yleiskaava 2002 velvoittaa, että “merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ovat kohteita, joiden suunnitteluun ja kehittämiseen tulee erityisesti panostaa. Erilaisia täydentämisrakentamis- tai muita uudistamis- ja korjaustoimenpiteitä suunniteltaessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluoteen säilymiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin.” (Yleiskaava 2002, 11.6.5.). Kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.4.2008 hyväksymien Eteläsataman alueen jatkosuunnitteluperiaatteiden mukaan “uudisrakentamista sijoitetaan alueelle siten, että se täydentää olemassa olevaa kaupunkiympäristöä ja rakennuskantaa ja vahvistaa alueen myönteiseksi koettavia ominaispiirteitä ja historiallisia arvoja.” Nämä ovat ne perusehdot, joiden kautta arkkitehtitoimiston Herzog & de Meuron esittämää mallia on arvioitava. Esillä olevien luonnosten ja suunnitelmien perusteella on todettava, että ehdotus on vailla yhteyttä paikan valtakunnalliseen merkitykseen, Katajanokan ja Eteläsataman historiallisiin arvoihin ja alueen ominaispiirteisiin, eikä siten täytä edellä mainittuja kriteereitä.
Mielestäni on olemassa periaatteellinen ja todennäköisesti käytännössäkin nouseva ristiriita siinä, että alueen suunnittelussa on keskeinenä arvona korostettu Eteläsataman rantojen vapautumista ja avautumista julkisena tilana kaunpunkilaisille, mutta kuitenkin paikalle halutaan yksityinen tila, hotelli. Myös ajatus liikeyrityksestä yhteisöllisenä monumenttina on minulle vieras.
Vihreiden kunnallisvaaliohjelmassa 2008 on todettu mm. että “Vihreiden mielestä jokaisen, myös lasten ja nuorten, on saatava vaikuttaa kotikatunsa, kaupunginosansa tai kylänsä asioihin. Päätöksenteossa on kuunneltava asukasyhdistyksiä, nuorisovaltuustoja sekä lapsiasia-, vammais- ja vanhusneuvostoja. ” Tämän hankkeen ajamisessa edellä mainittua periaatetta ette ole noudattaneet, en ole tavannut yhtäkään katajanokkalaista, joka tukee hanketta ja asukasyhdistykset ovat torjuvan kantansa kirjallisestikin ilmaisseet
Tässä on yksi kunnallisen demokratian ja vallankäytön ydinkysymyksiä. Mikä on vaaleilla valitun valtuutetun rooli? Kokeeko hän saaneensa vaaleissa avoimen mandaatin, jonka varassa hän voi neljä vuotta toimia itse valitsemallaan tavalla vai onko hänen roolinsa sittenkin kaupunkilaisten ja hallinnon välillä aktiivisti toimivana tiedon kuljettajana, joka ennen ratkaisua kussakin päätettävänä olevassa kysymyksessä hankkii tietoa siitä, miten kaupunkilaiset ajattelevat ja mitä toivovat? Mielestäni te puolustelette kantaanne liiaksi omaan itseenne viittaavilla argumenteilla ja sivuutatte yhteisöllisen vastuunne.
11. decemberta 2008 kello 8.26
Terve!
Luin lehdestä, että Katajanokan hotellihanke on hyväksytty yhden äänen enemmistöllä lautakunnassa. Vaaankieliasemassa olleiden vihreiden edustaja ratkaisi asian.
Olen todella pettynyt Helistön äänestyspäätöksestä. Vihreiden jos keiden luulisi pitävän kiinni siitä, että kansallismaisemaan rakennettavat uudet rakennushankkeet valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan. Lain edellyttämä vaikutusten arviointi on tämän hankkeen osalta niin puutteellinen, ettei sen perusteella voi tehdä niitä johtopäätöksiä, joilla Helistö kantaansa perustelee. Asia olisi pitänyt tutkia tarkemmin lain edellyttämällä tavalla ennen päätöstä.
16. decemberta 2008 kello 13.41
Hei, kiitokset rohkeasta puheenvuorosta. En ole kyseisestä rakennuksesta täysin vakuuttunut, mutta ihmettelen ainaista valituskuoroa kun Helsinkiin saadaan uusia rakennuksia. Esim. Kiasma kerää edelleen haukkuja, ja eikös Kampin keskustakin vastustettu aikoinaan “avoimen laakson” tukkijana. Suomalaiset arkkitehdithan rakastavat ylisuuria autioita “kansalaistoreja”, välittämättä esim. ilmastollisista tekijöistä. Usein perusteluina käytetään myös kyseenalaisia luontoarvoja, tai puhdasta populismia (”rikkaiden hotelli”). Käytännössähän vanhin Helsinki on syntynyt keskelle kauneinta saaristomaisemaa, suurelta osin jopa täyttömaalle.
Hienoa myös että joku uskaltaa puolustaa esim. Enson taloa. Ihmetyttää ihmisten anakronistinen taidekäsitys: Samat tyypit jotka itkevät purettujen talojen perään, eivät anna mitään arvoa modernimmalle arkkitehtuurille.
19. decemberta 2008 kello 15.19
Jos et ole huomannut, niin tämän päivän (19.12.) Helsingin Sanomissa on Seija Sartin osuva kirjoitus Katajanokan hotellihankkeesta. Kannattaa lukea, vaikka järkevän asiantuntija-argumentoinninkin vaikutus sinuun näyttääkin olevan samanlainen kuin vedellä hanhen selkään.
Hotellihanketta puoltavan kirjoituksesi onnistuit ujuttamaan myös HS:n mielipidesivulle. Minulle siitä jäi kuva uhmaikäisestä auktoriteettien vastustajasta. Seuraavassa pari kommenttia.
Kirjoitat:
>>Tällä hetkellä tuo “kansallismaisema” muodostuu Katajanokan puolella…<>Voi olla että olen väärässä. Isojen porukoiden näkökulmasta olen ollut monessa muussakin asiassa väärässä. Itselleni on kuitenkin tärkeintä se, että elän ja toimin sovussa itseni kanssa - ja sen jälkeen sopeutan itseni muiden joukkoon. Jos en noihin joukkoihin ole mahtunut, olen pysynyt niistä erossa.<<
Olet todellakin väärässä (vaikket sitä todellisuudessa myönnäkään) – ja pahaksi onneksi Helsingille olet kaupunkisuunnittelulautakunnassa myös väärässä paikassa ”elämässä ja toimimassa sovussa itsesi kanssa”! Sinun asenteillesi sopisi paremmin vaikkapa sosiaalilautakunta.
Yhtä väärässä olit myös Kaisaniemenlahtea ”elävöittävän” ravintola- ja asuntolaiva-armadan suhteen. Mutta siitä ehkä enemmän toisella kertaa. (Valitettavasti Mari Puoskari vielä tuossa asiassa veti yhtä köyttä kanssasi.)
19. decemberta 2008 kello 15.25
Jostain teknisestä syystä (vääränlaiset lainausmerkit?) osa kommentista jäi matkalle. Yritänpä siis uudelleen:
Jos et ole huomannut, niin tämän päivän (19.12.) Helsingin Sanomissa on Seija Sartin osuva kirjoitus Katajanokan hotellihankkeesta. Kannattaa lukea, vaikka järkevän asiantuntija-argumentoinninkin vaikutus sinuun näyttääkin olevan samanlainen kuin vedellä hanhen selkään.
Hotellihanketta puoltavan kirjoituksesi onnistuit ujuttamaan myös HS:n mielipidesivulle. Minulle siitä jäi kuva uhmaikäisestä auktoriteettien vastustajasta. Seuraavassa pari kommenttia.
Kirjoitat:
“”Tällä hetkellä tuo “kansallismaisema” muodostuu Katajanokan puolella…”"
Kiinnität perusteluissasi huomion vain ”kansallismaiseman” Katajanokan puoleiseen osaan. Suunnitellun hotellin (ehkä) toteuduttua kansallismaisema on tuhoutunut laajemmassakin perspektiivissä. Möhkälemäinen kimalteleva lasikolossi ulottaa vaikutuksensa paljon laajemmalle kuin vain Katajanokan rantaan. Tarkastelipa maisemaa laivan kannelta satamaan tultaessa tai Eteläsatamasta käsin, tuo keskeisellä paikalla sijaitseva ”huippuarkkitehtien” “rohkea” päähänpisto vaatimalla vaatii huomion puoleensa. Tällaista ”yllätystä” sitten (ehkä) saat neljän muun lautakunnan jäsenen ja Jussi Pajusen kera käydä ihailemassa. (Mari Puoskarille nostan hattua siitä, ettei hän lähtenyt kelkkaasi, vaan luotti omaan arvostelukykyynsä.) Veikkaanpa, ettei ihailijoiden piiri teistä viidestä kovin paljoa laajene.
Edelleen:
“”Voi olla että olen väärässä. Isojen porukoiden näkökulmasta olen ollut monessa muussakin asiassa väärässä. Itselleni on kuitenkin tärkeintä se, että elän ja toimin sovussa itseni kanssa - ja sen jälkeen sopeutan itseni muiden joukkoon. Jos en noihin joukkoihin ole mahtunut, olen pysynyt niistä erossa.”"
Olet todellakin väärässä (vaikket sitä todellisuudessa myönnäkään) – ja pahaksi onneksi Helsingille olet kaupunkisuunnittelulautakunnassa myös väärässä paikassa ”elämässä ja toimimassa sovussa itsesi kanssa”! Sinun asenteillesi sopisi paremmin vaikkapa sosiaalilautakunta.
Yhtä väärässä olit myös Kaisaniemenlahtea ”elävöittävän” ravintola- ja asuntolaiva-armadan suhteen. Mutta siitä ehkä enemmän toisella kertaa. (Valitettavasti Mari Puoskari vielä tuossa asiassa veti yhtä köyttä kanssasi.)
19. decemberta 2008 kello 16.38
No ei kai Sartti ole arkkitehtuurin asiantuntija yhtään sen enempää kuin Helistökään? Ja pitäisikö lehteen saada “ujutettua” vain toimittajien kirjoituksia? Hieman hyökkäävältähän hotelli vaikuttaa, silti itseäni rasittaa arkkitehtuurikeskusteluun välillä liittyvä populismi.
21. decemberta 2008 kello 1.00
Sartti ei ehkä ole asiantuntija, mutta monista kirjoituksistaan - kuten myös hotellihanketta käsittelevästä - päätellen hän on järkevä. Niitä arkkitehtuurin ja asemakaavoituksen asiantuntijoita on po. asiassa HS:n mielipidesivuilla esiintynyt jatkuvalla syötöllä, joten heidän kannanottonsa tuskin kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille ovat aivan tuntemattomiksi jääneet.