Yleiset saunat katosivat Helsingistä asumisolosuhteiden parantuessa 70-luvulle tultaessa. Saunominen arkipäiväistyi taloyhtiöiden sähkösaunoihin tai uimahalleihin samalla kun arvokkaat vanhat yleiset saunat yksi toisensa jälkeen purettiin muihin tarkoituksiin. Helsingissä on jäljellä enää vain kolme yleistä saunaa: kertalämmitteiset Kotiharjun sauna ja Sauna Arla 20-luvulta sekä sähkölämmitteinen Hermannin Sauna 50-luvulta. Näiden lisäksi Suomessa toimii vain yksi muu yleinen sauna, tukiyhdistyksen ylläpitämä Rajaportin sauna Tampereen Pispalassa.

Uuden kaupunkikulttuurin myötä kiinnostus yleisiin saunoihin on jälleen kasvamassa. Jäljellä olevat saunat ovat muodostuneet kohtaamispaikoiksi korttelikapakoiden tapaan. Kotiharjussa ja Arlassa perinteiset kertalämmitteiset kiukaat ja niiden löylyt ovat myös keskeinen osa saunomiskokemusta. Suuri osa yleisten saunojen asiakkaista on turisteja ja muita ulkomaalaisia, jotka hakevat suomalaista saunomiskokemusta.

Töölönlahdelle suunniteltavan keskustakirjaston yhteyteen kannattaisi rakentaa yleinen sauna perinteisine kertalämmitteisine kiukaineen - onhan keskustakirjaston eräs luonne olla kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Esimerkiksi keskustakirjaston kattoterassille sijoitettuna noin 400 - 500 kerrosneliön yleinen sauna olisi arvokas lisä Töölönlahden kulttuuritarjontaan.

Tämä artikkeli on julkaistu thursdayna 19. marchta 2009 kello 14.45 ja sen aiheena on Elämä, Kunnallispolitiikka. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.