Esitän kohteliaimmin, että kaupunginjohtaja Jussi Pajusen asettama kerjäläistyöryhmä ottaisi kantaa ehdotukseeni työllistää Itä-Euroopasta tulevia romaneja ja muita halukkaita seuraavalla tavalla:

Helsingin kaupungin rakennusvirasto (sekä mahdollisesti joku ns. kolmannen sektorin toimija) järjestäisi päivittäistöitä samalla tavalla kuin satamissa oli aikoinaan tapana. Tällöin ns. aamuhuudoissa valitaan halukkaat työntekijät, joita  lienee päivittäin joitain kymmeniä, ehkä 20 – 50. Jos halukkaita olisi enemmän, eikä kaupunki voisi järjestää kaikille yhtä aikaa töitä, pitäisi töitä kierrättää halukkaiden kesken.

Työntekijöistä muodostettaisiin 6 – 10 työntekijän työryhmiä ja työnjohtajana toimisi joko rakennusviraston ja/tai yhteistyökumppanin ammattilainen. Työt voisivat olla lumitöitä tai jään poistoa jalkakäytäviltä, metsien- tai puistojen hoitoa, erilaisia korjaus- ja siivoustöitä, liikunta-alueiden hoitotöitä ynnä muita vastaavia töitä, joihin ei tarvita sen kummempaa ammattitaitoa – pelkästään halukkuus tehdä työtä palkan ansaitsemiseksi riittäisi.

Työaika olisi päivittäin esimerkiksi kuusi tuntia. Töistä maksettaisiin esimerkiksi seitsemän euroa tunnissa ja palkkioista vähennettäisiin verot ja muut työnantajamaksut. Palkka maksettaisiin päivittäin tai ainakin viikottain suoraan käteen, sillä ei voida olettaa, että ulkomaalaisilla työntekijöillä olisi pankkitili Suomessa. Itselläni ei ole käsitystä, miten ulkomaalaiset työntekijät voivat saada suomalaisen verokortin, jottei ennakonpidätys olisi kohtuuton. Veroviraston käsityksen mukaan edellä kuvattu työllistäminen olisi joka tapauksessa mahdollista ja laillista, jos työnantaja huolehtii normaaleista valvollisuuksistaan. 

Töiden yhteydessä kannattaisi järjestää myös yksinkertainen lounas töiden päätteeksi.

Tällä järjestelmällä halukkaat työntekijät voisivat ansaita noin 40 euroa päivässä eli parhaimmillaan noin 200 euroa viikossa. Palkka olisi joka tapauksessa suurempi kuin kerjäten tai pulloja keräämällä saatu tienesti. Samoin olisi mahdollista, että paheksuttu katukerjääminen vähenisi Helsingissä ja ainakin osa näistä työntekijöistä oppisi ottamaan vastuuta omista ansioistaan työtä tekemällä. Osalle töihin osallistuvista saattaisi löytyä myös vakituisempaa työtä kaupungin tai muiden työnantajien toimesta.

Ymmärrän, että moinen töidenjärjestely ei olisi ongelmatonta, mutta näin ainakin tulisimme ojentaneeksi konkreettisesti auttavan käden hädänalaisille ihmisille. Työ on parasta sosiaaliapua, kuten kaikki tiedämme. Toivon että suhtaudutte ennakkoluulottomasti ehdotukseeni.

Tämä artikkeli on julkaistu tiistaina 23. marraskuuta 2010 kello 16.50 ja sen aiheena on Elämä, Kunnallispolitiikka, Politiikka. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.