EU, Venäjä ja NATO

Euroopan talousongelmista huolimatta – tai niiden takia – Suomen kannattaa olla jatkuvasti Euroopan unionin ytimessä. EU on Suomelle silta muuhun Eurooppaan ja siksi unionin jäsenyys on Suomen keskeisin ulkopoliittinen ankkuri.

Yhteistyö Pohjoismaiden ja Viron kanssa pitää olla jokapäiväistä arkea kun taas ulkopolitiikkamme ja diplomatiamme terävimmän kärjen pitää kohdistua YK:n arvovallan lisäämiseen ja aktiiviseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta ja köyhyydestä. Venäjä on ulkopoliittisesti tärkein naapurimme, mutta meidän pitää toimia rehellisesti myös Venäjän sisäisten ongelmien edessä. Suomettumisen aika on ohi.

Nato-jäsenyytemme kannattaa toteuttaa vasta kun Venäjä on siihen valmis. Siihen asti itsenäinen puolustuspolitiikka ja Nato-yhteistyö on paras tae Suomelle Venäjän lähinaapurina. Tosin Martti Ahtisaaren usein toistama ajatus siitä, että Suomen pitää olla mukana kaikissa liittoumissa, joissa muutkin länsimaiset demokratiat ovat mukana, on ajatuksia herättävä.

Maahanmuutto ja transkulttuurisuus

Me suomalaiset pidämme itsestäänselvänä, että itse voimme matkustaa vapaasti minne haluamme. Eikö sitten muilla pitäisi olla samat mahdollisuudet tulla Suomeen töihin tai opiskelemaan? Väestörakenteemme eli yhä kasvava vanhustemme joukko myös edellyttää, että Suomeen pitää saada enemmän ihmisiä töitä tekemään.

Ulkomaalainen kotiutuu Suomeen vain oppiessaan suomea ja saadessaan työskennellä ja opiskella täällä. Maahanmuuttajia pitää saada Suomeen niin länsimaista kuin muualtakin. Transkulttuurisuus on voimavara ja erilaiset ihmisryhmät rikkaus. Heterogeeninen väestöpohja luo rikkaampaa elämää ja kulttuuria. Suomi on aina ollut kansainvälinen maa, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on aina rikkaus.

Kehitysyhteistyö ja kansainvälinen kauppa

Kansainvälinen köyhyyden ja eriarvoistumisen vastainen työ on parasta rauhantyötä ja ympäristöpolitiikkaa.

Maailma on niin avoin, ettemme voi sulkea silmiä muiden maiden työoloilta tai ihmisoikeuskysymyksiltä. Kun käymme kansainvälistä kauppaa ja hyödynnämme globaalisti palveluita ja tuotteita, myös vastuu tuotannon eettisyydestä on meillä suomalaisilla kuluttajilla.

Kehitysyhteistyön sisältöä pitää reivata itsekkäästä kauppapolitiikasta erityisesti naisten ja lasten kouluttamiseen sekä aitoon yhteistyöhön ja kaupankäyntiin pienten yritysten ja yhteisöjen välillä.

Tämä artikkeli on julkaistu lauantaina 19. helmikuuta 2011 kello 12.18 ja sen aiheena on Elämä, Politiikka, Vaalit. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Voit kirjoittaa vastauksen, tai lähettää seurantailmoituksen omalta sivustoltasi.